Kestävyysraportoinnin CSRD-direktiivi velvoittaa entistä suurempaa määrää yritysten joukkoa raportoimaan kestävyyteen liittyviä tietoja vuodesta 2025 alkaen. Tällä hetkellä monissa yrityksissä valmistaudutaankin raportointiprosessiin muun muassa sen tunnistamiseksi, mitä tietoja tulee kerätä ja raportoida.
Aikataulu on kuitenkin äärimmäisen tiukka, ja riskinä on myös se, että kaikissa yrityksissä ei ole välttämättä tunnistettu kaikkia keskeisiä raportoitavia asioita tai raportoinnin oikeellisuuden kannalta keskeisiä riskejä.
Tässä artikkelissa asiantuntijamme
Jussi Savio kertoo kestävyysraportoinnin lainsäädännön vaatimuksista, jotka osakeyhtiön hallituksen ja johdon tulee erityisesti huomioida valmistautuessa raportoitavien tietojen määrittämiseen ja tätä koskevien prosessien rakentamiseen. Lisäksi hän nostaa esille raportoinnin oikeellisuuden kannalta keskeisiä riskejä, jotka on syytä huomioida jo raportointiprosessiin valmistautuessa.
Hallinto, strategia ja liiketoimintamalli
Kestävyysraportointia ohjaavat ESRS-standardit edellyttävät melko yksityiskohtaisiakin tietovaatimuksia yrityksen hallinnolle, strategialle ja liiketoimintamallille. Muutamia esimerkkejä:
- Strateginen yhteys: Kestävyysraportoinnissa tulee kuvata, kuinka kestävyys tukee yrityksen liiketoimintastrategiaa. On tärkeää huomioida, että kestävyystavoitteet on integroitu osaksi yhtiön strategiaa. Hallituksen ja johdon onkin varmistettava, että kestävyysstrategia ja -raportointi ovat linjassa yhtiön liiketoimintamallin kanssa.
- Riskit ja mahdollisuudet: Yrityksen tulee tunnistaa ja raportoida keskeiset kestävyyteen liittyvät riskit sekä mahdollisuudet sekä tätä koskeva sisäinen valvontajärjestelmä. Tämä edellyttää huolellista olennaisuusanalyysiä, jossa hallituksen ja johdon rooli ja vastuu on merkittävä.
- Hallinto ja johtaminen: Hallituksen ja johdon vastuu kestävyysraportoinnissa ei rajoitu vain raportoitavien tietojen varmistamiseen, vaan heidän tulee osoittaa, kuinka kestävyys on sisällytetty johtamis- ja valvontaprosesseihin.
- Hallituksen kestävyysosaaminen: Hallituksen rooli kestävyysraportoinnissa korostuu, kun raportoidaan hallituksen jäsenten kestävyysosaamisesta. On olennaista, että hallituksessa on riittävästi kestävyyteen liittyvää osaamista ja asiantuntemusta.
Edellä mainitut asiat ovat niin sanottuja pakollisesti esitettäviä ja kaikkia raportoitavia yrityksiä koskevia kestävyystietoja, eli niitä ei voi jättää pois esimerkiksi olennaisuusanalyysiin perustuen. Tämä on merkittävä asia, joka tulee huomioida raportointiprosessiin valmistautuessa.
Kestävyysraportoinnin tietojen riittävyys
Välttämättä ei riitä, että raportoidaan vain standardien edellyttämät tiedot. Hallituksen ja johdon tulee arvioida liiketoimintamallin ja toimialan kannalta keskeiset kestävyystiedot, ja sisällytettävä ne raportointiin, vaikkakaan ESRS-standardit eivät suoraan niin velvoittaisikaan. Tällöin merkittävään asemaan nousee yhtiön liiketoiminnan ja toimialan ymmärrys. Tässä arvioinnissa voi hyödyntää mm. seuraavia asioita:
- Olennaisuusanalyysi: Olennaisuusanalyysi on merkittävä osa kestävyysprosessia, koska sen avulla mm. määritellään raportoitavien kestävyystietojen kattavuus. Tämänkin vuoksi olennaisuusanalyysi on syytä laatia huolella.
- Sidosryhmien odotukset: Yritysten tulee ottaa huomioon sidosryhmien odotukset kestävyystietojen suhteen. Käytännössä tämä voi edellyttää erillistä sidosryhmäanalyysia.
- Mittarit: Yrityksen tulee kehittää liiketoiminnalleen sopivat mittarit, jotka kuvaavat kestävyyden nykytilaa ja kehitystä. Näitä mittareita on toki säännöllisesti arvioitava ja muutettava tarvittaessa.
Manuaalisesti kerättävät tiedot
On todennäköistä, että määrällistä tietoa kerätään ”manuaalisesti”, eli esimerkiksi excel-taulukointia hyödyntäen. Tämä tietysti aiheuttaa riskejä inhimillisille virheille ja siten tiedon oikeellisuudelle.
Riskiä voidaan pienentää muun muassa panostamalla tietojärjestelmiin, jotka vähentävät manuaalisen tiedon määrää. Lisäksi yrityksessä on syytä implementoida erilaisia sisäisiä kontrolleja ja tarkistusmenettelyitä, jotka vähentävät tiedon vääristymisen riskiä.
Myös mahdollinen automaatio tietojen keräämisessä ja analysoinnissa vähentää inhimillisten virheiden riskiä ja nopeuttaa raportointiprosessia.
Lopuksi
Hallituksen ja johdon rooli kestävyysraportoinnissa korostuu. Yrityksessä on olennaista varmistaa, että kestävyysstrategia ja -raportointi on linjassa yrityksen liiketoimintamallin kanssa, ja että hallituksella on riittävästi osaamista kestävyyteen liittyen. Raportoinnin laadun ja oikeellisuuden takaaminen edellyttää suunnittelua, riittävää osaamista ja tehokkaita järjestelmiä.
Hallituksen ja johdon tulisi ottaa aktiivinen rooli kestävyysraportoinnin kehittämisessä, koska tämä lisää varmasti myös sidosryhmien luottamusta yritykseen ja edesauttaa, että yritys täyttää nykyiset ja tulevat vaatimukset kestävyysraportoinnissa. Raportoinnin vaatimukset ovat toki tiukat, mutta ne luovat myös mahdollisuuksia kilpailuedun saavuttamiseksi ja siten yrityksen pitkäaikaisen arvon kasvattamiseksi.
Lue myös: Osakeyhtiön hallituksen vastuu kestävyysraportoinnissa
Blogitekstin on kirjoittanut Partner, KHT, KRT, CIA Jussi Savio. Jussilla on pitkä kokemus erilaisten yritysten tilintarkastuksesta. Lisäksi hänellä on asiantuntemusta allianssihankkeiden talousasiantuntijan tehtävistä, yrityskauppojen due diligence-tarkastuksista ja sisäisestä tarkastuksesta. Jussi on myös perehtynyt kestävyysraportoinnin lainsäädäntöön ja vaikutuksiin yrityksissä, ja Jussilla onkin kestävyysraportoinnin varmennuksen auktorisointi.