Elämme nyt vuoden 2025 alkua ja kestävyysraportointidirektiivi laajenee niin, että yhä useamman yrityksen on raportoitava kestävyystiedoistaan tältä vuodelta. Nämä yritykset varmasti – ja toivottavasti – ovat hyvässä vauhdissa raportointiprosessissaan. Tässä blogissa kerromme varmentajan näkökulmasta muutamasta asiasta, jotka yrityksissä on syytä erityisesti huomioida – sekä varsinaiseen raportointiin että myös raportoinnin varmennukseen valmistautuessa.
Olennaisuusanalyysillä on keskeinen rooli
Olennaisuusanalyysi määrittelee koko raportoinnin sisältöä ja laajuutta, minkä vuoksi analyysiin tuleekin panostaa ja se kannattaa laatia huolella. Keskeiseen rooliin nousevat mm. arvoketjun tunnistaminen ja sidosryhmien kuuleminen.
Kun olennaisuusanalyysiin valitaan yhtiölle olennaisia aiheita, kannattaa olla huolellinen ja riittävän kriittinen. Lisäksi on syytä huomioida, että olennaisuusanalyysiin perustuvat ns. epärelevantit aiheet ja niiden poisjättäminen tulee perustella dokumentoidusti.
Olennaisuusanalyysi on suositeltavaa käydä läpi myös yhtiön kestävyysraportointitarkastajan kanssa. Tämä muun muassa antaa yhtiölle varmuutta siitä, että analyysi on laadittu riittävällä huolellisuudella, ja siten prosessissa voidaan edetä esimerkiksi relevanttien datapisteiden tunnistamiseen ja tietojen keräämiseen. Myös raportin varmennuksen näkökulmasta on hyvä muistaa, että olennaisuusanalyysi tulee dokumentoida perusteellisesti, jotta johtopäätöksien taustalla oleva analyysi, arviointi ja perustelut ovat helposti todennettavissa ja jäljitettävissä.
Muista yhtiön hallituksen vastuu
Yhtiön hallituksen tulee suhtautua kestävyystietojen raportointiprosessiin samankaltaisesti kuin taloudellisten tietojen raportointiin: kestävyysraportointi on osa hallituksen vastuulla olevaa yhtiön sisäistä valvontaa, ja hallituksen tulee huolehtia, että yhtiössä on olemassa raportointia tukevat prosessit ja kontrollit.
Lisäksi hallituksen tulee huolehtia riittävästä kestävyyttä koskevasta osaamisesta, ja siitä että hallitus on dokumentoidusti osallistunut mm. olennaisuusanalyysiin, vähintäänkin antamalla hyväksyntänsä analyysille.
Narratiiviset tiedot – miten esitetään?
Raportoinnin perustana olevat ESRS-standardit sisältävät runsaasti ns. narratiivista tietoa, mutta eivät kuitenkaan täysin selkeätä ohjeistusta siitä, kuinka näitä tietoja on esitettävä. Tämä voikin vaikuttaa siihen, että näihin tietoihin sisältyy raportin laatijan omia tulkintoja ja näkemyksiä.
Tämä puolestaan voi varmennuksen kohdalla aiheuttaa haasteita siihen, kuinka esitetty tieto on todennettavissa ja ymmärrettävissä. Raportoinnin yleisperiaatteisiin sisältyvät todennettavuus ja ymmärrettävyys ovatkin tärkeitä muistaa myös narratiivisia tietoja esitettäessä.
Dokumentaatio ja audit trail ovat tärkeitä
Kuten edellä jo todettiin olennaisuusanalyysin kohdalla, koko raportoinnin osalta kattava dokumentaatio ja selkeä audit trail (kirjausketjun aukottomuus) esitettyjen tietojen lähteille on olennaisen tärkeää.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että yksittäisestä kestävyysraporttiin sisältyvästä datapisteen väittämästä tai numerotiedosta on päästävä ”porautumaan” esimerkiksi kyseistä tietoa koskevaan taustaevidenssiin, yksittäiseen liiketapahtumaan, menettelytapaprosessin hyväksyntään tai muuhun tapahtumaan saakka.
Lopuksi: kestävyysraportoinnille vankka pohja nyt
Koska tämä on monille yrityksille ensimmäinen kestävyysraportoinnin vuosi, on selvää, että esitettävien tietojen määrittämiseen ja keräämiseen käytetään paljon resursseja. Mutta perusteellinen työ nyt kantaa hedelmää tulevina vuosina.
Kerralla huolella tehty työ luo pohjaa luotettavalle raportoinnille ja myös sen kehittämiselle tulevaisuudessa.
Pidimme muun muassa näistä aiheista 15.1. webinaarin, jonka tallenne on vapaasti katsottavissa:
ESG:stä kilpailuetua -webinaaritallenne
Blogitekstin on kirjoittanut Partner, KHT, KRT, CIA Jussi Savio. Jussilla on pitkä kokemus erilaisten yritysten tilintarkastuksesta. Lisäksi hänellä on asiantuntemusta allianssihankkeiden talousasiantuntijan tehtävistä, yrityskauppojen due diligence-tarkastuksista ja sisäisestä tarkastuksesta. Jussi on myös perehtynyt kestävyysraportoinnin lainsäädäntöön ja vaikutuksiin yrityksissä, ja Jussilla onkin kestävyysraportoinnin varmennuksen auktorisointi.