Lähipiirilainalla tarkoitetaan osakeyhtiössä tilannetta, jossa yhtiön varoja annetaan velaksi yhtiön lähipiiriin kuuluville. Asiantuntijamme, Senior Manager, HT Markus Hietaniemi kirjoitti aiheesta 19.10.2023 Tampereen kauppakamarilehteen, mutta valaisee tässä artikkelissa lähipiirilainoja, niihin liittyvää lainsäädäntöä ja laittoman lähipiirilainan seurauksia tarkemmin.
On hyvä huomioida, että osakeyhtiölakiin (OYL) ei sisälly suoria säännöksiä lähipiirilainoista ja niiden antamisen edellytyksistä. Lähipiirilainojen lainmukaisuutta tuleekin arvioida aina osakeyhtiölain yleisten periaatteiden, erityisesti osakkeenomistajien yhdenvertaisuuden ja toiminnan tarkoituksen näkökulmasta. Lähipiirilainan tulisi aina täyttää kokonaisuutena yhtiöoikeudelliset yleiset periaatteet ja yhtiöjärjestyksen määräykset, kun arvioidaan lainan lainmukaisuutta.
Lähipiirilainaan sovelletaan useita säännöksiä
Kenestä puhutaan, kun puhutaan osakeyhtiön lähipiiristä? Lähipiirin määritelmä sisältyy osakeyhtiölakiin: lähipiiriin kuuluvat mm. määräys- ja/tai äänivaltaa käyttävät sekä yhtiön johtoon kuuluvat, eli toimitusjohtaja ja hallitus.
Kuten sanottua, lähipiirilainasta ei ole selkeitä säännöksiä osakeyhtiölaissa, mutta on olemassa useita lakiin kirjattuja säännöksiä, joita lähipiirilainan lainmukaisuutta arvioidessa voidaan soveltaa.
Näitä lähipiirilainaan sovellettavia OYL:n säännöksiä ovat:
Lähipiirilainan antaminen tulisi aina olla liiketaloudellisesti perusteltua, eli palvella yhtiön etuja ja hyödyttää sen toiminnan tarkoitusta. Harvoin osakeyhtiön toiminnan tarkoitukseen kuuluu varojen lainaaminen. Osakeyhtiölain valmisteluissa todetaankin, ettei kenties koskaan ole perusteltavissa lainata suuria summia omistajille tai johdolle niin, että siitä olisi yhtiölle hyötyä. Esimerkiksi koroton laina on vaikea perustella liiketaloudellisin syin.
Lisäksi on keskeistä arvioida liiketaloudellinen peruste nimenomaan lainan antamisen kannalta eikä niinkään sitä, osoittautuuko lainan myöntäminen myöhemmin tappiolliseksi.
Johdon yleisellä huolellisuusvelvoitteella voidaan katsoa olevan kaksi keskeistä tehtävää. Sen on tarkoitus:
-
estää johtoa tekemästä päätöksiä tai toimia, joilla ei ole yhtiön toiminnan tarkoituksen edistävää vaikutusta ja
-
huolehtia siitä, ettei toimilla loukata omistajien yhdenvertaisuutta tai velkojien asemaa.
Lainan myöntäminen lähipiiriin kuuluvalle voi rikkoa tätä huolellisuusvelvoitetta.
Vaikka lähipiirilainalle voitaisiin todeta olevan liiketaloudellisesti hyväksyttävät perusteet, saattaa osakkeenomistajien yhdenvertaisuuden loukkaaminen johtaa osakeyhtiölain vastaiseen lainaan. Toisin sanoen lähipiirilainan tulisi hyödyttää myös kaikkia osakkeenomistajia kuten yhtiötäkin.
Myös alihinnoiteltu korko tai vakuudettomuus lähipiirilainassa saattaa tuottaa perusteettoman edun muiden osakkeenomistajien kustannuksella. Lähipiirilainaa annettaessa tulisikin aina varmistua sen hyödyttävän myös kaikkien osakkeenomistajien etua.
Mitä osakeyhtiön hallituksen tulee pohtia?
Aiemmin mainittujen säädösten pohjalta osakeyhtiön hallituksen tulee pohtia erityisesti seuraavia kysymyksiä, kun se arvioi lähipiirilainan yhtiöoikeudellista hyväksyttävyyttä:
Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kyllä ja toiseen ei, voitaneen katsoa lainan antamisen olevan osakeyhtiölain mukaan perusteltua.
Mikäli liiketaloudellista perustetta ei voida katsoa olevan, tällöin voidaan lainan antamisen edellytyksiä tarkastella osakeyhtiölain varojen jakoon liittyvien säännösten (OYL 13:1:1§) perusteella. Yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain sen mukaan kuin tässä laissa säädetään:
-
voitonjaosta (osinkona) ja varojen jakaminen vapaan oman pääoman rahastosta
-
kun osakepääomaa alennetaan
-
kun hankitaan tai lunastetaan yhtiön omia osakkeita
-
kun yhtiö puretaan ja poistetaan rekisteristä
Muu kuin edellä lueteltu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkaa ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojen jakoa. Varojen lainaaminen ei näin ollen kuulu osakeyhtiölain mukaisiin varojenjako tapoihin.
Osakkeenomistajat voivat tehdä yksimielisen poikkeuksen
Vaikka edellä on käyty läpi lähipiirilainojen antamiseen sovellettavia säädöksiä, osakkeenomistajat voivat yksimielisesti päättää tehdä poikkeuksen ja ”sivuuttaa” liiketaloudellisen perusteen vaatimuksen sekä yhdenvertaisuuden periaatteen. Mikäli yksimieliset osakkeenomistajat päättävät lähipiirilainan antamisesta OYL 13:6:4§:n perusteella tehden poikkeuksen, tulee jakokelpoisten varojen riittävyyden lisäksi huomioida vaatimus siitä, että lainan antaminen ei saa vaarantaa yhtiön maksukykyä ja velkojien asemaa.
(OYL 13:6§ mom 4):
Vapaata omaa pääomaa voidaan kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella jakaa myös muulla kuin 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tai muuten kuin osakkeenomistuksen suhteessa, jollei yhtiöjärjestyksestä johdu muuta.
Toisien sanoen varojen jakoon perustuva lähipiirilaina vähentää yhtiön jakokelpoisia varoja, joten yhtiön on huomioitava varojen jakoon liittyvät päätöksenteon osakeyhtiölain vaatimukset. Yhtiön maksukyvyn on pysyttävä riittävällä tasolla ja velkojien suojasta on huolehdittava. Lainattuja varoja ei voi näin ollen jakaa uudelleen esimerkiksi osinkona ennen kuin ne on maksettu takaisin.
Lähipiirilainaan liittyy aina myös takaisinmaksuvelvoite, muussa tapauksessa kysymyksessä voi olla laiton varojenjako, joka saattaa johtaa verotuksessa peiteltyyn osingonjakoon. Lähipiirilainan antavan yhtiön tulisi arvioida lainansaajan maksukykyä ennen lainan myöntämistä ja sen jälkeen vähintään vuosittain.
Laittoman lähipiirilainan seuraukset
Mitä osakeyhtiölaissa sanotaan tilanteesta, jossa varojen saaja tiesi tai olisi pitänyt tietää saaneensa lainan vastoin osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä? Tällaisessa tilanteessa saadut varat on palautettava.
Laiton varojen jako voi johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen varojen jaon päätöksen tehneille henkilöille. Jos laiton lähipiirilaina johtaa osakkeenomistajien tai velkojien suojan loukkaamiseen, voi päätöksen tehneille seurata myös rikosoikeudellinen vastuu osakeyhtiörikoksesta.
Lähipiirilainat verotuksen kannalta
Luonnollisen henkilön ollessa lähipiirilainan saajana, luetaan laina veronalaiseksi pääomatuloksi tietyin edellytyksin. Verolainsäädännössä kyse on tällöin osakaslainasta (TVL53 a§).
-
Luonnollinen henkilö omistaa yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa vähintään 10%:a lainan antajan osakkeista tai heillä vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Omistusosuus lasketaan aina lainansaajan verovuode lopun tilanteesta (31.12.). Myös välillinen omistus toisen osakeyhtiön kautta rinnastetaan suoraan omistukseen.
-
Pääomatuloksi luetaan vain verovuoden aikana nostetut rahalainat, joita ei ole vielä maksettu takaisin verovuoden päättyessä. Verovuoden aikana nostettua ja takaisinmaksettua osakaslainaa ei veroteta.
-
Pääomatulona verotettavan osakaslainan osalta ei verolainsäädännön mukaan tarvitse maksaa korkoa, mutta osakeyhtiölain perusteella korko lähtökohtaisesti aina välttämätön. Verovuoden aikana nostetun ja takaisinmaksetun lainan osalta sen sijaan edellyttää myös verolainsäädäntö perittävä korkoa.
-
Pääomatulona verotetun osakaslainan takaisinmaksun voi vähentää pääomatuloista, edellytyksenä että maksu on suoritettu viimeistään viidentenä vuonna lainan nostamisvuoden jälkeen. Takaisinmaksu voi tapahtua myös kuittausmenettelynä, esimerkiksi kuittauskelpoista osinkosaatavaa vastaan.
Lopuksi
Edellä on käyty useita osakeyhtiölain säännöksiä, jotka olennaisesti liittyvät lähipiirilainojen antamisen edellytyksiin ja hyväksyttävyyden arviointiin. Voidaankin todeta, että lähipiirilainat ovat varsin usein yhtiöoikeudellisesti ongelmallisia ja päätöksenteossa niiden antamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja varovaisuutta sekä tulkintaa osakeyhtiölaista ja yhtiöjärjestyksestä.