Vastuullisuuteen liittyvät teemat ovat viime vuosina nousseet entistä enemmän monen yhtiön hallituksen agendalle ja osaksi yhtiön kilpailuedun rakentamista. Jatkossa liiketoiminnan vastuullisuudesta täytyy myös raportoida standardoidulla mallilla, jotta varmistetaan vastuullisuuden läpinäkyvyys ja vertailukelpoisuus. Onkin selvää, että monen osakeyhtiön hallituksen vastuu tulee kasvamaan kestävyysraportoinnin lainsäädäntöuudistuksen myötä.
Tässä artikkelissa kerrotaan kestävyysraportoinnin lainsäädäntöuudistuksen tämänhetkisestä tilanteesta ja pohditaan erityisesti, mitä uudistus tarkoittaa osakeyhtiön hallitukselle ja miten siihen kannattaa valmistautua.
Lainsäädännön nykytila ja aikataulu
Kestävyysraportointia koskevan lainsäädännön valmistelu alkaa olla loppusuoralla Euroopan komissiossa. Kestävyysraportoinnin viitekehyksen määrittelee kestävyysraportointidirektiivi eli Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD). Euroopan komissio on 2023 heinäkuun lopussa julkaisemalla asetuksella vahvistanut, että kestävyysraportointi tulee laatia ESRS-standardien mukaisesti. Kyseiset standardit määrittelevät CSRD-direktiivin edellyttämän raportoinnin muodon ja sisällön.
Aikataulun osalta raportointivelvollisuus laajenee asteittain, mutta monien suomalaisten pk-yritysten kannalta merkityksellistä on se, että 1.1.2025 alkaen raportointi koskee listattuja ja listaamattomia yrityksiä, joilla täyttyy vähintään kaksi alla listatusta kriteeristä
-
Taseen loppusumma vähintään 20 miljoonaa euroa
-
Liikevaihto vähintään 40 miljoonaa euroa
-
Tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä
Käytännössä kyseisten yritysten on raportoitava säädöksen mukaisesti vuoden 2026 aikana, mutta toki on huomioitava, että raportointia koskevat prosessit ja kontrollit on oltava valmiina viimeistään vuoden 2025 alussa.
Mitä osakeyhtiöiden hallitusten on huomioitava?
Olen perehtynyt kestävyysraportointiin ja sen tuomiin vaatimuksiin, ja ne vaikuttavat tulevaisuudessa myös tilintarkastajan työhön. Tilintarkastajat työskentelevät yhteistyössä yritysten hallituksen ja johdon kanssa, joten on tärkeää että yhtiöiden hallitukset tietävät, miten raportoinnin pakollisuus ja ESRS-standardit vaikuttavat:
Hallituksen vastuu
Kestävyystiedot raportoidaan erillisenä osana toimintakertomusta ja yrityksen hallituksen tulee allekirjoittaa kestävyysraportti.
Suosittelen, että hallitus suhtautuu kestävyystietojen raportointiprosessiin samankaltaisesti kuin taloudellisten tietojen raportointiin: kestävyysraportointi on osa hallituksen vastuulla olevaa yhtiön sisäistä valvontaa, ja hallituksen tulee huolehtia, että yhtiössä on olemassa raportointia tukevat prosessit ja kontrollit.
Riskienhallinta
Kestävyysraportointiin liittyvät teemat (ympäristövastuu, sosiaalinen ja taloudellinen vastuu) ovatkin jo muuttaneet monen yhtiön riskienhallintaprosessien painopisteitä. Se on hyvä. Tästä huolimatta kestävyyteen liittyvien riskien arviointi tulee jatkossakin sisällyttää keskeiseksi osaksi yhtiön riskienhallintaa.
ESRS-standardit ja olennaisuusarviointi
Kestävyysraportoinnin sisältöön ja laajuuteen keskeisesti liittyvät ESRS-standardit ovat erittäin laaja kokonaisuus. Välttämättä kaikkien standardeissa määriteltyjen tietojen antaminen ei kuitenkaan ole pakollista. Tämä johtuu siitä, että raportoitavien tietojen määrään vaikuttaa keskeisesti niin sanottu kahdenkertainen olennaisuusarviointi, jolla tarkoitetaan sekä yrityksen vaikutuksia eri kestävyysteemoihin että päinvastaisesti eri kestävyysteemojen vaikutuksia yritykseen. Olennaisuusarviointi onkin kestävyysraportoinnin perusta.
On nimittäin tärkeää, että raportoidaan juuri niistä vastuullisuusasioista, jotka ovat kunkin yrityksen kannalta merkittäviä. Että raportoidaan paitsi oikeita tietoja, myös kaikki mitä pitääkin raportoida eikä jätetä mitään oleellista pois.
Tietojenkeruuta koskevat prosessit
Kun raportoinnin kannalta keskeiset ja olennaiset teemat on tunnistettu, tulee mm. määritellä näitä koskevat mittarit, kontrollit ja tiedonkeruu. Kestävyysraportointiin voi sisältyä määrällisen tiedon lisäksi myös laadullista tietoa, minkä vuoksi erityisen tärkeää on myös erilaisten menettelytapa- ja toimintapolitiikkaohjeistuksien sisäinen viestintä ja ennen kaikkea implementointi osaksi yrityksen päivittäistä toimintaa.
Raportin varmennus takaa luotettavuuden
Kestävyystietojen luotettavuus paranee, kun raportti varmennetaan. Kestävyysraportti tuleekin varmentaa ulkopuolisen tahon, esimerkiksi tilintarkastusyhteisön, toimesta. Tarkastuksesta annetaan erillinen lausunto käytännössä siitä, onko raportoinnissa noudatettu sen laatimista koskevia vaatimuksia. Myös kestävyystietojen varmennuksen yhtenä perustana on tietojen jäljitettävyys.
Varsinaisen lausunnon lisäksi varmentajan ammattitaitoa on suositeltavaa hyödyntää mm. raportointia koskevien prosessien kehittämisessä. Ulkopuolinen asiantuntija voi auttaa yritystä mm. sen arvioimisessa, raportoiko yritys oikeita asioita. Lisäksi ulkopuolinen asiantuntija voi antaa arvokkaita näkemyksiä ja vastuullisuuteen liittyvien asioiden mittaus- ja valvontaprosessien kehittämiseksi.
Kestävyydestä päätöksentekoa ohjaava mittari
Osakeyhtiön hallituksen toiminnan kannalta on keskeistä, että kestävyysteema linkittyy entistä vahvemmin yrityksen strategiaan. Perinteisesti strategian onnistumista on voitu mitata mm. taloudellisilla mittareilla. Kestävyystiedoista tulisi ajatella samalla tavalla: ne tulisi olla yrityksen päätöksentekoa ohjaava mittari, jotta voidaan varmistua siitä, että myös kestävyyden osalta yritys on menossa strategiassa määriteltyyn suuntaan. Tämä ei onnistu ilman huolellista ja ennakoitua suunnittelua.
Liiketoiminnan kestävyys ja siitä avoin raportointi tulee jatkossa varmasti tuomaan yhtiölle kilpailuetua, parempaa työnantajamielikuvaa sekä parantamaan yhtiön rahoitusmahdollisuuksia. Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä teemoja nykyisessä globaalissa liiketoimintaympäristössä.
Kuten tiedämme, liiketoiminnan kestävyys, vastuullisuuden eri puolien huomioiminen, vaikuttaa meihin kaikkiin. Sen kehittämisen syyt ovat merkittäviä, kun luodaan parempaa tulevaisuutta. Siksi kestävyysraportointi tulee integroida osaksi yhtiön systemaattista ja järjestelmällistä toimintaa.
Blogitekstin on kirjoittanut Partner, KHT, CIA Jussi Savio. Jussilla on pitkä kokemus erilaisten yritysten tilintarkastuksesta. Lisäksi hänellä on asiantuntemusta allianssihankkeiden talousasiantuntijan tehtävistä, yrityskauppojen due diligence-tarkastuksista ja sisäisestä tarkastuksesta. Jussi on myös perehtynyt kestävyysraportoinnin lainsäädäntöön ja vaikutuksiin yrityksissä ja tilintarkastuksessa.