Koneiden ja laitteiden korotetut poistot mahdollisia vuoteen 2025 saakka

Koneiden ja laitteiden korotetut poistot mahdollisia vuoteen 2025 saakka

Joonas Pekkinen

Jo muutaman vuoden ajan käytössä olleiden koneiden ja laitteiden korotettujen poistojen käyttömahdollisuutta pidennettiin alkuvuodesta: nyt voimassa olevan lain mukaisesti korotettuja poistoja voi käyttää vuoteen 2025 saakka (Laki koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2025, 1314/2022). Aiemmin laki mahdollisti korotettujen poistojen käyttämisen ainoastaan vuoden 2023 loppuun saakka.

Mitä tarkoittavat korotetut poistot?

Korotetut poistot tulivat muutaman vuoden tauon jälkeen uudelleen mahdollisiksi verovuoden 2020 alusta alkaen. Korotettu poisto tarkoittaa käytännössä ”tuplapoistoa”. Kun normaalisti uusina hankituista koneista ja laitteista voi tehdä vuosittain 25 % poiston, niin vuosina 2020–2025 vuosipoiston määrä on 50 %.

Päivitetyllä, 1.1.2023 voimaan tulleella lailla, ei millään tavalla muuteta muita korotettujen poistojen käyttöehtoja – ainoa muutos on niiden käyttömahdollisuuden jatkaminen aina vuoteen 2025 saakka. Kyse on siis monille tilinpäätöksen laatijoille tässä kohtaa jo hyvinkin tutuksi tulleesta käytännöstä.

Kannattako korotettuja poistoja hyödyntää?

Korotetut poistot eivät vaikuta lopullisesti yhtiön maksettavaksi tulevien verojen määrään, vaan kyse on veron maksun lykkäämisestä myöhemmille vuosille.

Yleispätevää sääntöä siitä, kannattako korotettu poisto hyödyntää vai ei, ei ole olemassa. Korotetun poiston käyttäminen tai käyttämättä jättäminen on (korotettujen poistojen ehtojen täyttyessä) kiinni yhtiön taloudellisista olosuhteista.

Pohdittaessa korotettujen poistojen käyttöä on syytä huomioida esimerkiksi seuraavia asioita:
  • täyttääkö hankinta ylipäätään edellytykset korotetun poiston tekemiselle
  • mikä on korotettujen poistojen käytön hyöty
  • kuinka korotettujen poistojen tekeminen vaikuttaa esimerkiksi osinkojen verotukseen
  • jos hyödyke hankitaan vuonna 2022 ja siitä tehdään koko lain lopun voimassa olon ajan korotetut poistot, on hyödykkeestä vuoden 2025 jälkeen verotuksessa poistamatta enää 6 %, kun normaaleja poistoja tehdessä jäljellä olisi vielä 32 %

Korotettujen poistojen rajaukset

Vuosien 2020–2025 korotetut poistot koskevat kaikkia verovelvollisen itse harjoittaman elinkeinotoiminnan tai maatalouden käyttöön tulevia kone- ja laiteinvestointeja. Tuotantotoiminta ei ole korotettujen poistojen edellytyksenä, vaan korotettuja poistoja tekevä verovelvollinen voi tuottaa myös esimerkiksi palveluja.

Korotettujen poistojen kohteena olevan koneen tai laitteen on oltava verovelvollisen uutena hankkima ja lain voimassaoloaikana eli aikavälillä 1.1.2020–31.12.2025 käyttöönotettu.

Uutena koneena tai laitteena pidetään myös konetta tai laitetta, joka liittyy ennen lain voimaantuloa käyttöönotetun koneen, laitteen, näiden muodostaman kokonaisuuden tai tuotantoprosessin osan uusimiseen.

Milloin korotettuja poistoja ei voi tehdä?

Jotta korotettu poisto voitaisiin tehdä, tulee uutena ostetun laitteen tai koneen osan siis muodostaa jonkinasteinen oma kokonaisuutensa. Yksittäisestä vanhaan koneeseen uutena ostetusta varaosasta ei siis korotettua poistoa voi tehdä.

Mikäli yhtiön verovuosi päättyy vuoden 2026 puolella, eli yhtiöllä on esimerkiksi 31.1.2026 päättyvä tilikausi, ei korotettua poistoa voida tehdä, vaikka koneen tai laitteen käyttöönotto olisikin tapahtunut vuoden 2025 puolella.

Tavoitteena kannustaa investointeihin

Korotetut poistot mahdollistavan lain tarkoituksena on yritysten investointien kiihdyttäminen. Rahaan liittyvä aika-arvo saattaa hyvinkin toimia riittävänä kannustimena tämän tavoitteen saavuttamiseksi – joillekin yrityksille tällä hetkellä taskussa oleva määrä rahaa on arvokkaampi, kuin tieto siitä, että raha tulee olemaan taskussa huomenna. Tästä korotetuissa poistoissa tiivistetysti onkin kyse.
 
Artikkelin on kirjoittanut partner, KHT, CISA Joonas Pekkinen. Joonaksella on pitkä kokemus erilaisten yritysten, yhdistysten ja säätiöiden tilintarkastuksesta. Hänen erityisosaamiseensa kuuluu muun muassa data-analytiikka.